Osaan kauniisti kirjoittaa, kielell koskettaa
saan sen tuntumaan ett syvlt sislt se kumpuaa
kerran uskoin itsekin, todeksi jokaisen rivin
min muita liikutin ja liikutuin itsekin
Ne voi aidosti koskettaa, toisia mutta ei omaa
ne voi olla totta mutten saa niihin tuntumaa
mulla lykin riitt, ei se riit mihinkn
vain sanojen helin
Anna anteeksi anna anteeksi
anna anteeksi tunnen itseni likaiseksi s teet musta puhtaan jos
annat anteeksi jos voit anteeksi antaa ett saatoin sinut unohtaa
anna anteeksi ja tee kaikesta lumivalkeaa
Ymmrrn auringonlaskun kauneuden, seurassa hyvin kuuntelen
heikoille vaadin oikeuden, pimein kohtuuden amen
virrassa tunne kuohujen, jalkojani tuskin kastelen
viiden thden edest nyttelen ja kytn panoksen jokaisen
Tiedn mit pit sanoa
mik ei me milloinkin tulee olla tiedn mit multa halutaan kuulla
askeleet otan vastaan varpailla
puhun viisaita ymmrryst vailla, tst muilla mailla
Anna anteeksi anna anteeksi
anna anteeksi tunnen itseni likaiseksi s teet musta puhtaan jos
annat anteeksi jos voit anteeksi antaa ett saatoin sinut unohtaa
anna anteeksi ja tee kaikesta lumivalkeaa
Nyt sanon sen sittenimmin voitko anteeksi antaa
m taisin neroudessani sinut unohtaa
kaiken muun m saanut, oon yht osannut en pyyt
voin kaiken vaihtaa yhteen anteeksi antoon
Anna anteeksi anna anteeksi
anna anteeksi tunnen itseni likaiseksi s teet musta puhtaan jos
annat anteeksi jos voit anteeksi antaa ett saatoin sinut unohtaa
anna anteeksi ja tee kaikesta lumivalkeaa
Sin vain teet musta puhtaan